touko-kesä

Toukokuussa oli lavatanssit Tampeereen tulitikkutehtaalla.

Muutama meidän luokkalainen ne pisti pystyyn.

Oli pari tiskijukkaa ja pirun kylmä, mutta pääasia oli se, että näki kavereita.

Yöllä kyllä lämpes, kunhan saatiin ihmiset liikkeelle tanssimaan Kari Tapion tahtiin.

Ei luonnistu paritanssit ja tanssiotekin taitaa olla vähän hakusessa.

Lavatanssit kuvannut Ankku.

Yksissä ylppäreissäkin tuli käytyä Espoossa asti. Siskon kummitädin nuorempi tytär tai pikkuserkkuni. Tuli syötyä vähän liikaa kakkua, mutta ruoka onkin paras puoli sukujuhlissa.

Työharjoitteluni Mäntän kuvataideviikoilla loppui pari päivää avajaisten jälkeen. Ihan sujuvasti se näyttely sitten saatiinkin kasaan, kun tehtiin töitä pari pitkää päivää ja ehkä yksi yökin.

Avajaiset oli 9.6. Samana päivänä kun Klustermus, mutta ei jäänyt harmittamaan, etten sitten päässyt Raumalle.

Ennen avajaisia näyttely oli auki neljään ja se oli meille työpäivä. Laskin kävijöitä ovella ja laskuri pääsi muistaakseni melkein 450 henkilöön.

Varsinaiset avajaiset alkoivat kuudelta ja kova häslinki siitä sitten tulikin. Se, että booli riitti ainakin tunniksi oli aika yllätys.

Avajaisten jälkeen, yhdeksän maissa, me harjoittelijat läksimme syömään ja katsomaan JOKAklubin performanssia Honkahoville.

Honkahovilta siirryttiin Sokeripalalle nauttimaan viiniä estetiikan opiskelijoiden ja muiden työntekijöiden kanssa. Esteetikot lähtivät ja tilalle tupsahti kasa taiteilijoita ja ämpärillinen sangriaa.

Kahden aikaa yöllä Morgan Kane kutsui tanssimaan. Liittovaltion ravintolassa oli tällä kertaa vähän enemmän väkeä kuin ensimmäisellä vierailullani. Joku keikkakin siellä oli menossa, joku sanoi, että Pete Parkkosen veli, mutta mene ja tiedä. 

Pilkkuun asti siellä hypittiin ja siitä jatkui matka kotiin, jossa kourallinen tulevia esteetikkoja ja pari mukaan eksynyttä taiteilijaa pisti saunan lämpimäksi.

Kai siinä pari tuntia tuli torkuttua.

Sunnuntaiaamuna viimeinenki opiskelija jatkoi matkaansa sipsipussin kera ja naapuri huikkasi aamutervehdykseksi: "Nyt on pahin ohi vai?"

Vanhempani tulivat sunnuntaina katsomaan näyttelyn ja samalla viemään matkalaukun ja pari kassia pois, jotta mahtuisin junaan. Heidän lähdettyään asettauduin Annan kanssa tiskin taa syömään jäätelöä.

Tullessani sitten maanantai-illalla kotiin sain huomata vanhempieni jättäneen kämpälleni muutakin kuin matkalaukullisen pyykkiä.

Olin saanut nojatuolin, jonka voin raahata parvekkeelle, uudet tyynynpääliset ja jopa vessan maton. Viritin myös Mäntästä Spr:n kirpparilta eurolla ostamani verhon ikkunaan. Jos edes vähän kesäisemmältä vaikuttaisi. Verho oli Mäntässäkin käytössä, ettei naapurien ihan kaikkea tarvinut katsella.

 Ja sitten siellä odotti hankkimani kirjapino: Samuli Heimosen 'Armi kiittää', Pessi Raution 'Neljännestunnissa nykytaiteen tuntijaksi' (joka on totta joka sana), Kasper Strömmanin & Tomas De Ritan yksi 'Around the world with King Nosmo'-sarjan kirjoista sekä tämän vuoden Kuvataideviikkojen katalogi.

Tiistaina otin allergialääkettä hyttysen puremiini (joista vain 7 on evolvoitunut mustelmiksi!!) ja nukuin. Pesin pyykkiä, nukuin, söin, nukuin, kuvasin, nukuin, siivosin ja taas nukuin. Laskin olleeni hereillä noin 8 tuntia.

Keskiviikkona kiersin Sennin kanssa kirppareita ja alennusmyyntejä ja makoiltiin vähän nurmikolla. Käytiin kanssa Telakalla, missä on tällä hetkellä Voionmaan opiston näyttely, johon Senni oli laittanut näytille pari mun naamaa.

Ja illemmalla näin vielä Anuakin. Käytiin pyörähtämässä koululla ja sitten mentiin koskipuistoon pähkinäpussien ja siidereiden kanssa.

Oli kyllä tullu ikävä kaikkia.

Ja sitä, ettei Tampereella oo hyttysiä.

Ja on vähän harmi, ettei Viikset pääse Flowhun. 

You know.